Meidän hääpäivämme: Ohjelmaa

Mökiltä kotiuduttu ja voi että oli hauska viikonloppu! Mökkiviikonloppuun kuului paljon kavereita, hyvää ruokaa ja juomaa, hauskoja pelihetkiä sekä loputtomasti naurua! Nyt on kesä päätetty onnistuneesti ja voi hyvillä mielin ottaa syksyn vastaan ja ruveta odottelemaan ensi kesää. :) Mutta palataan vielä hetkeksi tähän kesään ja jatketaan hääpäivän kertomusta.

Meidän häiden ohjelmanumeroista vastasivat täysin kaasot ja bestmanit eikä mulla ja sulholla ollut siis hajuakaan mitä tuleman pitää. Luotto oli kuitenkin kova siihen, että apulaiset osaavat järkätä juuri meidännäköistä ohjelmaa. Ensimmäinen ohjelmanumero oli tosiaan tutustumisleikki, josta kerroin aiemmin. Toinen ohjelmanumero tuli puheiden ja kakkukahvitteluiden jälkeen. Kaasot ja bestmanit olivat jo etukäteen jakaneet lyijykynät vieraiden pöytiin ja heti hääjuhlan alussa jokaiseen pöytään annettiin myös paperilappu, jossa pyydettiin kirjoittamaan adjektiiveja lappuun. Adjektiivien merkitys selväisi myöhemmin. Ja jotkut varmaan arvaavatkin, että adjektiivit liittyivät morsiamen puheeseen eli vieraiden kirjoittamista adjektiiveista valittiin parhaimmat valmiiseen tarinaan, josta siis puuttuivat kaikki adjektiivit. Puheesta tuli kyllä tosi hauska ja adjektiivit olivat hyvin sopivia. :D 

Morsiamen puheen jälkeen meidän juhlatilan valtasi naamaripäiset miehet, joita ainakin tämä morsian säikähti oikein kunnolla! Naamarimiehet veivät morsiamen toiseen tilaan kittaamaan siideriä, sillä nyt oli morsiamen ryöstön aika! Mähän olin etukäteen sanonut bestmaneille etten halua morsiamenryöstöä, sillä koin ettei se oo yhtään mun taikka sulhon tyylinen. Sain kuitenkin kuulla bestmaneilta, että oon tylsä ja pilaan kaiken hauskan. :D Bestmanit sitten vakuuttelivat mulle, että hoitaisivat ryöstön tyylillä, joten luovuin mun periaatteesta ja annoin vihreetä valoa ryöstölle. 

Noh, koko morsiamen ryöstö olikin hoidettu tyylillä ja meidännäköisesti. Mua ei tosiaan kannettu kenenkään käsivarsilla vaan mut sivistyneesti talutettiin toiseen huoneeseen. Sulho ei myöskään halunnut, että hän joutuu tekemään jotain noloa ja mautonta saadakseen morsiamensa takaisin ja tämänkin bestmanit olivat ottaneet hienosti huomioon. Sillä aikaa kun mä kittasin toisessa huoneessa tietämättömänä tulevasta siideriä, niin sulho vietiin pihalle, jossa hänen piti suorittaa tiettyjä tehtäviä. Sulhon piti mm. lyödä golfpallo reikään ja nostaa painoja tietyn määrän verran. Kun sulho oli onnistuneesti suorittanu kaikki annetut tehtävät, mut tuotiin pihalle ja sulho alkoi laulamaan mulle vieraiden seistessä sulhon takana "Älä mee"-biisiä. Jossain vaiheessa kaikki vieraat liittyivät lauluun mukaan ja mä luulin, että se oli suunniteltu juttu, mutta ei kuulemma vaan sulho spontaanisti pyysi kesken laulun vieraita liittymään kertsiin mukaan. Laulu oli loistava ja sulho sai palkinnoksi multa ison halipusun. :)

Siinä olikin meidän häiden kaikki ohjelmanumerot niitä perinteisiä häätansseja ja kimpunheittoja tietenkään unohtamatta. Mun mielestä ohjelmaa oli juuri sopivasti ja se oli mun toivomuskin ettei ohjelmaa ole keksitty aivan tajuttomasti, sillä ihmiset tykkäävät myös vain jutella keskenään sekä hengata pihalla varsinkin jos sää suosii. Mutta niinkuin jo aiemmin mainitsin, en missään vaiheessa epäilly etteikö tää upee porukka osais hoitaa ohjelmansuunnittelua hyvin! :)

Seuraavana onkin vuorossa meidän häätanssi... oivoi, hääpäivän kertomus lähenee loppuaan enkä oikein oo vieläkään päättänyt, että mikä tän blogin kohtalo on sitten kun kaikki hääjutut on käyty läpi! Noh, mietitään sitä myöhemmin :)

Kuvat: Henri Pylväs. Ethän kopioi kuvia!

Meidän hääpäivämme: Puheita ja kakkukahvittelua

Potrettikuvien jälkeen oli vuorossa lisää puheita. Isäni lisäksi puheita häissämme piti sulhon isä sekä kaikki kaasot sekä bestmanit. Appiukko suoriutui puheestaan hienosti, vaikka kertoikin jännittäneensä sitä ja "pelkäsi" herkistyvänsä puheen aikana - aivan niinkuin minunkin isä. Mutta puhe oli loistava!

Myös kaasojen ja bestmanien puheet olivat ihania! Bestmanit keskittyivät enempi sulhoon ja hänen kanssaan koettuihin asioihin ja kaasojen puheet taas keskittyivät enemmän minuun. Puheet olivat hauskoja, koskettavia ja sai kyllä taas tän morsmaikun itkemään. Varsinkin sulhon veljen puhe sai viimeistään kyynelkanavat aukeamaan. Oli ihana nähdä miten paljon kaikki olivat panostaneet puheisiinsa.  

Bestmanien puheiden jälkeen tsekattiin musavideo sulhon polttareista ja taas kaasojen puheiden jälkeen näytettiin mun tandemhyppy-video! Videothan voi katsoa täältä, jos kiinnostaa!

 Puheet kruunasi kuitenkin sulhon puhe, joka oli todella hauska mutta samalla myös todella koskettava. Ja tottakai tää morsian taas itki silmät päästään... Sulhon veli taisi todetakin puheiden jälkeen, että onkohan mulla enää yhtään meikkiä naamassa, kun sen verran tiuhaan tahtiin pukkaa noita kyyneleitä.  Ote sulhon puheesta: "Sanotaan, että suhde kestää kaiken, jos se kestää armeijan, mutta muokattu versio siitä on, että jos suhde kestää hääsuunnittelun, niin se todellakin kestää kaiken!" ;) 

 Puheiden jälkeen vuorossa hääkakun leikkaus sekä kahvittelut. Meidänhän ei alunperin pitänyt sulhon kanssa polkasta, sillä koettiin sen olevan vähän vanhanaikaista, mutta yleisön paineesta päädyttiin kuitenkin polkasemaan. Kumpi sen voitti, on edelleen mysteeri, mutta sovitaan että se oli tasapeli ;) 

Hääkakkuna meillä oli vadelmasuklaa-kakku. Ei ihan sitä mitä alunperin pyydettiin, mutta luvatun helteen vuoksi pitopalvelun emäntä ei uskaltanut lähteä toteuttamaan meidän alkuperäistä idea. Kakku tehtiin täysin gluteenittomaksi, joka teki kakusta hieman kuivahkon. Nyt jälkeenpäin kun ajattelee, en tiedä miksei otettu ihan normihääkakkua ja pyydetty sen rinnalle pienempi gluteeniton kakku. Noh, turha näitä on jälkeenpäin ruveta jossittelemaan ja kakkukin oli ihan maukasta! Ei ehkä ulkonäöllisestikään sitä mitä haettiin takaa, mutta kelpasi silti! Kakkuun toi kivan lisän oikeat orkideat, jotka pitopalvelun emäntä oli hakenut kukkakaupasta meidän kakkua koristamaan.

Kakun lisäksi tarjolla oli herkkubuffet, jonne kaksi kaasoa leipoivat perjantaina hirmuisen kasan pätkismuffinseja sekä kahdenlaisia macaroneja - perus macaroneja suklaatäytteellä sekä baileys-macaroneja. Herkkubuffetissa oli tietysti lisäksi myös hirmuinen kasa karkkia. Lisäksi sulhon mummi oli leiponut pikkuleipiä. 

Herkut tekivät hyvin kauppansa, macaronit taisivat mennä melkein kaikki eikä karkkiakaan paljoa jäänyt. Ostettiin kuitenkin 14 kg karkkia ja jäljelle taisi jäädä yksi pätkisrasia sekä ranskanpastilleja. Kahvin kanssa meillä oli tarjolla brandya sekä Vana Tallinn-likööriä. 

Kun oltiin saatu kakut naamaan sulhon kanssa, lähdettiin kiertämään jokainen pöytä läpi sillä haluttiin tervehtiä ja jutella kaikkien vieraidemme kanssa. Ja sainpahan siinä saman treffikutsunkin ulos eräältä ihastuttavalta - joskin hieman nuorelta herrasmieheltä. ;)

Huhhuh, hullua ajatella että tuosta päivästä on huomenna kulunut yksi kuukausi! Miten huimaa vauhtia nää päivät, viikot ja kuukaudet meneekään! Ollaan viikonloppuna lähdössä meidän häämaisemiin, kun mennään isolla kaveriporukalla viettämään viimeisiä kesäpäiviä (toivottavasti myös säänpuolesta) sulhon vanhempien mökille!

P.S. Tuo "love is sweet"-viiri olisi myytävänä! Jos joku on kiinnostunu siitä, niin voi laittaa mulle sähköpostia :) Mulla ois myös 5 kpl karkkibuffetkauhoja, jos joku on niitä vailla!

Kuvat: Henri Pylväs. Ethän kopioi kuvia!!